Tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt teknologiakokeiluista osaksi tavallista työarkea. Sitä käytetään tekstien kirjoittamiseen, tiedonhakuun, kääntämiseen, ideointiin, analysointiin ja yhä useammin myös päätöksenteon tukena.
Monessa organisaatiossa tekoälytyökalut ovatkin löytäneet tiensä työntekijöiden käyttöön nopeammin kuin niiden käyttöä koskevat ohjeet ja koulutus. Tämä kasvattaa tarvetta tekoälylukutaidolle: työntekijöiden pitää ymmärtää, mihin tekoälyä voi käyttää, milloin sen tuottamaa tietoa pitää tarkistaa ja mitä tietoja tekoälypalveluihin voi syöttää.
Tekoälyn vastaukset eivät aina ole luotettavia
Generatiiviset tekoälyt, kuten ChatGPT, Copilot ja muut vastaavat palvelut, ovat vaikuttavan taitavia tuottamaan tekstiä, tiivistelmiä, analyyseja ja ideoita. Oikein käytettynä ne voivat säästää aikaa ja tehostaa työtä merkittävästi. Samalla on tärkeää ymmärtää yksi perusasia: tekoäly ei tiedä, onko sen tuottama vastaus totta.
Generatiivinen tekoäly tuottaa vastauksia mallin oppiman tiedon ja käyttäjän antaman kehotteen perusteella. Se voi siis antaa vakuuttavan kuuloisen vastauksen myös silloin, kun vastaus on täysin virheellinen.
Tätä kutsutaan usein tekoälyn hallusinaatioksi. Tekoäly voi esimerkiksi keksiä lähteitä, tutkimuksia, henkilöitä tai tapahtumia, joita ei todellisuudessa ole olemassa.
Osa älyttömyyksistä on helposti havaittavissa, jolloin isompaa vahinkoa ei synny. Mutta mitä monimutkaisemmista asioista on kyse, sitä kriittisemmin tekoälyn antamaan tietoon tulisi suhtautua. Tekoälyä kannattaakin lähestyä tehokkaana avustajana, ei virheettömänä tietolähteenä.
Myös linkkien kanssa on syytä olla hereillä
Tietoturvatutkijat ovat havainneet, että verkkosivuille voidaan piilottaa tekoälyjärjestelmille suunnattuja ohjeita. Kun käyttäjä pyytää tekoälyä käsittelemään tällaisen sivun sisältöä, piilotetut ohjeet voivat pyrkiä vaikuttamaan tekoälyn vastaukseen.
Tutkimuksessa esimerkiksi ChatGPT on saatu näyttämään aidon oloinen tietoturvavaroitus sekä hyökkääjän määrittelemä linkki. Tutkijat nimesivät hyökkäystavan ChatGPhishiksi.
Tapauksessa kiinnostavaa on se, että huijaus voi siis näyttäytyä käyttäjälle luotettavan tekoälypalvelun antamana vastauksena. Moni myös suhtautuu tekoälyn tarjoamiin linkkeihin ja toimintaohjeisiin luottavaisemmin kuin esimerkiksi sähköpostitse saapuviin viesteihin.
Tämän vuoksi myöskään tekoälyn tarjoamiin linkkeihin, lähteisiin tai toimintaohjeisiin ei pidä luottaa automaattisesti, vaan ne tulee arvioida samalla kriittisyydellä kuin muutkin verkossa vastaan tulevat tiedot.
Lue lisää ChatGPhish-hyökkäyksestä Permiso Securityn englanninkielisestä artikkelista.
Lähdekritiikki ei ole kadonnut mihinkään
Internetin käyttö toi työelämään akateemisesta maailmasta tutun lähdekritiikin tarpeen. Tekoälyn aikakaudella sen merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Kun hakukone listaa lähteitä, käyttäjä voi itse arvioida niiden luotettavuutta. Generatiivinen tekoäly puolestaan tarjoaa usein valmiin vastauksen, mikä voi antaa vaikutelman, että tieto on jo tarkistettu monesta lähteestä. Näin ei kuitenkaan ole.
Erityisen tarkkana kannattaa olla silloin, kun tekoälyä käytetään esimerkiksi:
- päätöksenteon tukena
- asiakasviestinnän valmistelussa
- sopimusten tai juridisten tekstien käsittelyssä
- henkilötietoja sisältävissä tilanteissa
- taloudellisissa tai muuten riskialttiissa arvioissa.
Hyvä nyrkkisääntö on yksinkertainen: mitä suurempi vaikutus tiedolla on, sitä tarkemmin se pitää tarkistaa. Sama pätee esimerkiksi työturvallisuuskoulutukseen, jossa sisällön oikeellisuus on avainasemassa. Lue lisää aiheesta artikkelistamme Kun tasapainosta tuli saldo – tekoäly ei vielä yksin riitä työturvallisuuskoulutuksessa.
Tekoälylle ei pidä antaa kaikkea tietoa
Toinen tärkeä tekoälylukutaidon osa-alue liittyy tietosuojaan ja tietoturvaan. Työntekijän näkökulmasta tekoälypalvelu voi tuntua samalta kuin kollegan kanssa keskusteleminen. Kyseessä on kuitenkin palvelu, jossa tietojen käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyvät käytännöt voivat vaihdella.
Siksi jokaisen tekoälyn käyttäjän tulisi ymmärtää ainakin perustasolla:
- mitä tietoja tekoälypalveluun voi syöttää
- mitä tietoja sinne ei tule missään nimessä syöttää
- miten organisaation omat tekoälyohjeet vaikuttavat käyttöön
- millaisia tietosuoja- ja tietoturvariskejä eri käyttötapoihin liittyy.
Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että tekoälyä pitäisi pelätä. Ennemmin tulee vain varmistaa, että tekoälyä käytetään tietoisesti ja samoilla huolellisuuden periaatteilla kuin muitakin työssä käytettäviä järjestelmiä.
Tekoälyn vastuullinen käyttö työelämässä
Tekoälyn kehitystä seurattaessa keskustelu kääntyy liian usein siihen, korvaako teknologia ihmisen työssä. Arjen työelämässä olennaisempi kysymys on kuitenkin se, miten tekoälystä osataan ottaa järkevällä tavalla hyödyt irti.
Parhaimmillaan tekoäly auttaa käsittelemään tietoa, nopeuttaa rutiinitehtäviä ja tarjoaa uusia näkökulmia ongelmien ratkaisemiseen. Se voi toimia erinomaisena sparrauskumppanina ja työn tehostajana, mutta tekoäly ei ymmärrä organisaation tavoitteita, asiakkaan tilannetta tai työn taustalla olevia liiketoiminnallisia tarpeita samalla tavalla kuin ihminen.
Siksi tekoälyä kannattaa ajatella avustajana, ei päätöksentekijänä. Sen tuottama sisältö voi olla hyödyllinen lähtökohta, mutta lopullinen vastuu säilyy aina ihmisellä. Työelämässä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisen tulee arvioida tiedon luotettavuutta, hyödyntää omaa asiantuntemustaan, tunnistaa tilanteet, joissa virheiden vaikutukset voivat olla merkittäviä, sekä tehdä lopulliset ratkaisut ja päätökset.
Mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä tärkeämmiksi nousevat harkintakyky, lähdekritiikki ja ammattiosaaminen. Tekoäly voi tehostaa työtä monella tavalla, mutta se ei poista tarvetta ihmisen omalle ajattelulle.
Tekoälylukutaito on uusi työelämän perustaito
Tekoälyn käyttäjien lähtötaso ja osaaminen voivat vaihdella suuresti. Osa henkilöstöstä hyödyntää tekoälyä jo tehokkaasti ja vastuullisesti. Osa saattaa edelleen pitää tekoälyn tuottamaa vastausta automaattisesti oikeana tai syöttää palveluun tietoja, joita sinne ei pitäisi antaa.
Tekoälylukutaito auttaa työntekijöitä ymmärtämään tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoitteita sekä käyttämään sitä turvallisesti, vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Siksi tekoälylukutaito ei ole vain IT-asiantuntijoiden tai tekoälyn aktiivikäyttäjien asia, vaan koko henkilöstön perustaito.
Mitä enemmän tekoälyä käytämme, sitä tärkeämmäksi nousee kyky tunnistaa, milloin tekoälyn tuottamaan tietoon voi luottaa – ja milloin sitä pitää kyseenalaistaa.
Haluatko kehittää henkilöstön tekoälylukutaitoa?
Xoompointin uusi tekoälylukutaidon verkkokurssi tarjoaa koko henkilöstölle käytännönläheisen perustason ymmärryksen tekoälystä ja sen turvallisesta ja vastuullisesta käytöstä. Kurssin sisältö on rakennettu siten, että se sopii roolista ja aiemmasta tekoälyosaamisesta riippumatta – myös työntekijöille, jotka eivät vielä hyödynnä tekoälyä omassa työssään.
Tutustu tekoälylukutaidon verkkokurssiin: https://vimeo.com/1219142075/e6e273140d
Ota meihin yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää.
