Verkko-oppiminen on tullut jäädäkseen – eikä pelkästään siksi, että se mahdollistaa kouluttamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Se tarjoaa aikaa ja rahaa säästävän tavan jakaa osaamista ja kehittää henkilöstöä. Mutta usein meiltä kysytään: miten tiedämme, että verkko-oppiminen todella toimii? Miten osoittaa, että verkossa tapahtuva oppiminen johtaa oikeasti parempaan osaamiseen – ja lopulta parempiin tuloksiin?
Tässä kohtaa mukaan astuu vaikuttavuuden mittaaminen.
Miksi vaikuttavuutta kannattaa mitata?
Koulutuksia järjestetään syystä: halutaan kehittää osaamista, parantaa suoriutumista ja tukea liiketoiminnan tavoitteita. Ilman vaikuttavuuden arviointia jää helposti epäselväksi, onko koulutusinvestointi tuottanut toivottua tulosta. Mittaaminen tuo näkyväksi sen, mitä muuten olisi vaikea hahmottaa: oppimisen vaikutukset.
Erityisesti verkko-oppimisessa mittaaminen on tärkeää – ja onneksi myös mahdollista. Digitaaliset verkko-oppimisympäristöt tuottavat dataa: mitä on katsottu, kuinka paljon, kuinka pitkään, mitä on vastattu testeissä ja milloin oppiminen on jäänyt kesken. Mutta pelkkä data ei vielä kerro kaikkea.
Tarvitaan kokonaiskuva, ja siihen yksi hyödyllinen työkalu on Kirkpatrickin nelitasoinen malli.
Kirkpatrickin malli verkko-oppimisen vaikuttavuuden arvioinnissa
Kirkpatrickin malli on nelitasoinen arviointikehys, jota käytetään yleisesti koulutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen. Malli auttaa ymmärtämään myös, toimiiko verkkokoulutus ja mitä sen hyödyistä voidaan päätellä.
1. Reaktio – miltä koulutus tuntui?
Ensimmäinen taso kysyy: miten osallistujat kokivat koulutuksen? Verkko-oppimisessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, oliko verkkokurssi selkeä, mielekäs ja helppokäyttöinen. Pidettiinkö verkko-oppimissisältöä relevanttina? Motivaatio oppimiseen syntyy usein siitä, että kokemus on myönteinen ja osallistuja kokee sisällön hyödylliseksi.
Miten mitata?
- Kurssin lopun palautekyselyt
- Interaktiivisilla menetelmillä, kuten peukku ylös/alas -painikkeilla tai emojeilla
- Suoritusten sekä kesken jääneiden suoritusten määrä
2. Oppiminen – mitä jäi käteen?
Toisella tasolla tarkastellaan, mitä osallistuja todella oppi. Ovatko taidot tai tiedot karttuneet? Tämä on usein verkko-oppimisen vahvuus, sillä verkko-oppimisympäristöihin sisältyy tyypillisesti osaamistestejä tai välitehtäviä, joilla oppimista voidaan arvioida systemaattisesti.
Miten mitata?
- Ennen-jälkeen testit
- Välikysymykset ja interaktiiviset tehtävät
- Itsearvioinnit
Lue lisää aiheesta: Osaamisen kehittäminen verkkokoulutuksen avulla
3. Käyttäytyminen – siirtyikö opittu käytäntöön?
Vaikka verkkokurssi olisi ollut kiinnostava ja oppimistulokset lupaavia, tärkein kysymys on: muuttuiko osallistujan toiminta arjessa? Tämä taso on usein vaikein mitattava, mutta myös yksi vaikuttavimmista. Jos opittu ei siirry käytäntöön, ei koulutuksella ole pitkän aikavälin vaikutusta.
Miten mitata?
- Esihenkilöiden tai kollegoiden havainnot
- Itsereflektio siitä, miten on soveltanut oppimaansa työssään
- Seurantakyselyt 1–3 kuukautta verkkokoulutuksen jälkeen
- Vertailu ennen ja jälkeen -tilanteeseen, esimerkiksi tapaturmien määrä ennen ja jälkeen koulutuksen.
Käyttäytymisen mittaaminen vaatii usein aikaa ja yhteistyötä organisaation kanssa, sillä muutokset näkyvät vasta, kun uutta osaamista on ehditty oikeasti soveltaa.
4. Tulokset – näkyykö vaikutus laajemmin?
Viimeisellä tasolla tarkastellaan koulutuksen vaikutusta organisaation tavoitteisiin. Tulokset voivat näkyä monella tavalla: tehokkuuden parantumisena, asiakastyytyväisyyden nousuna, turvallisuuden paranemisena tai työntekijäkokemuksen kohentumisena.
Miten mitata?
- KPI-luvut (esim. asiakas- tai henkilöstötyytyväisyys, virheiden määrä, tehokkuus)
- Työturvallisuus- tai laatuindikaattorit
- Organisaatiotason mittarit, kuten henkilöstökyselyjen tulokset, henkilöstön sitoutuneisuus tai vaihtuvuus.
Lue myös: 4 tapaa mitata verkkokoulutuksen kannattavuutta
Verkko-oppimisen vaikuttavuus ei ole musta laatikko
Hyvin suunniteltu verkko-oppiminen ei ole irrallinen palikka, vaan osa oppimisen ekosysteemiä ja osaamisen kehittämisen strategiaa.
Kun vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti, se ei ainoastaan todista verkkokoulutuksen hyötyä – se auttaa myös kehittämään verkko-oppimissisältöjä paremmiksi ja kohdentamaan oppimista aidosti tarpeisiin.
Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole vain tulosten todentamista – se on myös keino kehittää oppimista. Kun selvitetään, miltä koulutus tuntui, mitä siitä jäi mieleen, miten se näkyy käytännössä ja millaisia vaikutuksia sillä on isommassa kuvassa, saadaan arvokasta tietoa sekä oppimisen laadusta että sen merkityksestä organisaatiolle.
Kaikkea ei tarvitse mitata kerralla, mutta jokainen mittaamisen askel auttaa tekemään koulutuksesta entistä tavoitteellisempaa ja vaikuttavampaa.
Tutustu lisää Xoompointin räätälöityihin verkkokursseihin.
Riikka Hagman
CEO & CO-founder
riikka@xoompoint.com
